Esiintyjät

Frédéric Bonnet, arkkitehti, Obras Architectes, Pariisi & Bourg-en-Presse, Ranska

  Frédéric on arkkitehtitoimisto Obras’n perustajaosakas. Hän myös opettaa ja tutkii (Accademia di Architettura di Mendrisio, Ecole Nationale Supérieure de Saint-Etienne; Gerphau-verkosto). Hän on Ranskan Arkkitehtuurin Akatemian täysjäsen. Frédéric on julkaissut runsaasti, hän on Tous Urbains -julkaisusarjan perustajia ja toimittaja. Hänelle myönnettiin Ranskan valtion Grand Prix de l’urbanisme -palkinto 2014. Hän kuratoi 2016 Venetsian arkkitehtuuribiennaalin Ranskan paviljongin ”Uusi varallisuus” esitellen paikallisuuteen perustuvia rakennustaiteellisia ja taloudellisia kokeiluja mm. kylissä. Frédéricillä on pitkäaikainen side Putikkoon. Hän vieraili kylässä 1987 Euroopan arkkitehtiopiskelijoiden tapaamisessa (E.A.S.A.) ja vuonna 1992 valmistui arkkitehtuurin diplomityö ”Paris – Putikko”. Putikkoon tutustumista hän pitää arkkitehtiurallaan keskeisenä: kaupunkikeskeinen ajattelu täydentyi ymmärryksellä pienten yhteisöjen ja luontosuhteen merkityksestä, kylien ja kaupunkien vuorovaikutuksesta. Frédéric opetteli suomen kielen tutustuakseen kyläläisiin. Ystävyyssuhteet ovat tuoneet hänet Putikkoon jo yli 50 kertaa. 

Torsti Hyyryläinen, tutkimusjohtaja, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto, Mikkeli

 Torsti on maaseutujen kehitystä ja kehittämistä koskeviin kysymyksiin erikoistunut ihmismaantieteilijä. Hän on tutkinut maaseudun ihmisiä, paikallisyhteisöjä ja omaehtoista kansalaistoimintaa maaseuduilla. Tällä hetkellä hänen kiinnostuksensa kohdistuu aikamme suurten muutosten keskellä luovivien pienten kuntien kehitykseen ja strategioihin. Hyyryläinen toimii tutkimusjohtajana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa, joka on monitieteinen tutkimusyhteisö Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Ruralia-instituutin tehtävänä on tutkia maaseutujen asemaa ja roolia osana yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden ratkaisuja. Torsti on myös monitieteisen Maaseutututkimus -lehden päätoimittaja.

Kaisu Häkkänen, kuvataiteilija, Punkasalmi

 Kaisu valmistui vuonna 2000 kuvataiteilijaksi hollantilaisesta taidekoulusta, pääaineina valokuvaus ja kuvanveisto / installaatiotaide. Hän on järjestänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteis- ja ryhmänäyttelyihin sekä Suomessa että ulkomailla. Hän asuu tällä hetkellä Punkasalmella ja työskentelee Putikon kylässä. Kaisun teosten teemat liikkuvat lähiluonnossa ja kohdissa, jossa valot muuttuvat varjoiksi. Häntä kiinnostaa vaihtoehtoinen valokuvaus ja hän työskentelee usein neulanreikäkameralla.

Saara Laukkanen, vaikuttaja, Punkaharju/Savonlinna

 Olen 18-vuotias nuori vaikuttaja Punkaharjulta. Olen lukiossa Savonlinnassa sekä teen myös työkseni aluekoordinaattorin töitä Etelä-Savon hyvinvointialueen SDP-ryhmälle. Kotoisin olen Utrasniemestä Punkaharjulta ja ennen sitä olen asunut Putikossa. Nyt tietysti asun kaupungissa opintojen takia. Olen toiminut monessa luottamustoimessa, mutta niistä tärkeimmät ovat olleet Savonlinnan sekä Etelä-Savon nuorisovaltuustoon puheenjohtajuudet. Saavutuksista niin sanotun uran aikana merkityksellisen on ollut viime eduskuntavaalit, kun toimin kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkosen vaalipäällikkönä. Punkaharjulla olen ollut mukana vaikka missä ja heidän nuorten asioilla olen vieläkin. Into vaikuttamiseen lähti jo yläasteella jossa toimin oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana ja halusin vaikuttaa meidän kylän nuorten asioihin.

Sari Kaasinen, muusikko, äiti ja mummi, säveltäjä ja sanoittaja

 Sari on musiikin tohtori, opettaja ja taiteilija, kulttuurialan yrittäjä sekä ruoka- ja kulttuurimatkailun asiantuntija. Hän on 40-vuotisen taitelija- ja yrittäjäuransa aikana mm. perustanut Värttinä-yhtyeen, Kihaus-festivaalin Rääkkylään, johtanut 1000 lapsen Metku-kuoroa Etelä-Karjalassa sekä Itä-Suomen yhteistä kulttuuripääkaupunkihakua Savonlinnassa. Sari työskentelee taiteilijana, yrittäjänä ja kolmen maakunnan yhteisen Saimaa European Region of Gastronomy 2024 -hankkeen hankejohtajana – ja elää kuten opettaa. Sari puhuu ja tekee työtä koko itäisen Suomen ja niiden kylien, maaseudun puolesta. Hänen innostava puhetapansa pulppuaa karjalaista iloa ja huumoria. Sari osaa ottaa yleisönsä ja kertoo kansantajuisesti, miksi olemme yhdessä enemmän, missä me olemme maailman parhaita ja miksi asioita kannattaa lähestyä ilon kautta.

Mari Kattilakoski, tutkijatohtori, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu

Mari työskentelee tutkijatohtorina Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella tutkimusalana yhteiskuntapolitiikka ja yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus. Hänen tutkimusteemojaan ovat maaseudun kansalaistoiminta, osallisuus, kestävä hyvinvointi ja monipaikkaisuus. Tutkimuksissaan hän on tarkastellut erityisesti maaseudun sosiaalisia innovaatioita, yhteisöllistä palvelutuotantoa ja kansalaisyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion välisen suhteen muutosta. Tutkimustyön ohella Mari toimii tiedettä, politiikkaa ja kansalaisyhteiskuntaa yhdistävissä verkostoissa. Hän työskentelee myös erityisasiantuntijana maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) "Hyvän elämän edellytysten varmistaminen maaseutualueilla" (HYMY) -verkostossa, Maaseudun uusi aika ry:n puheenjohtajana 2023–, Maaseutupolitiikan sihteeristön jäsenenä sekä Sisäministeriön HARVATURVA-verkoston asiantuntijajäsenenä.

Anna-Mari Kiviaho, väitöskirjatutkija, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto

 Annamari on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa. Väitöskirjassaan hän tutkii alueita, jotka kamppailevat väestön vähenemisen aiheuttamien haasteiden parissa. Tutkimuksessaan hän pyrkii ymmärtämään väestön vähenemisen aiheuttamia monimutkaisia ja moniulotteisia haasteita paikallisilla kiinteistömarkkinoilla, mutta myös tekijöitä, jotka tukevat näiden alueiden kestävyyttä ja muutosjoustavuutta. Lisäksi hänen tutkimuksensa on suuntautunut kestävyysmuutoksen kuntakohtaisiin vaikutuksiin. Kiviaho toimii projektipäällikkönä hankkeessa, jossa tarkastellaan Keski-Savon kuntien strategista asemoitumista kestävyysmuutoksessa.

Kaisu Kumpulainen, YTT, yliopistonopettaja, dosentti, kulttuuripolitiikka, Jyväskylän yliopisto

 Kaisu on yhteisötutkimuksen dosentti ja kulttuuripolitiikan yliopistonopettaja Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU) koulutusohjelmasta Jyväskylän yliopistossa. Kumpulainen on väitellyt tohtoriksi (2012) suomalaisesta kylätoiminnasta ja tutkinut myös sen jälkeen yhteisöllistä toimintaa sekä kaupungissa että maaseudulla. Erityisesti häntä kiinnostaa kulttuurin rooli yhteisöjen ja paikkojen rakentumisessa ja kehittämisessä. Kumpulainen toimii aktiivisesti kylätoiminnan verkostoissa ja on Keski-Suomen Kylät ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Hannu Linkola, FT, maantieteilijä, tietokirjailija, musiikkitoimittaja, Turun yliopisto

  Hannu Linkola on helsinkiläinen maantieteilijä (FT), tietokirjailija ja musiikkitoimittaja, jonka kotiorganisaatio on tällä hetkellä Turun yliopisto. Tutkimuksissaan Linkola on käsitellyt ennen kaikkea suomalaisen maisemakuvaston syntyä, yliopistomaantieteen historiaa sekä maisemansuojelun käytäntöjä ja poliittisia asetelmia. Hän on myös työskennellyt ympäristöministeriössä ja Suomen ympäristökeskuksessa maisema-asioiden parissa. Tällä hetkellä hänellä on työn alla tietokirja Kaseva-yhtyeen historiasta.

Linkolan seuraava tutkimushanke käsittelee metsien kulttuuriperinnöllistämistä, mutta sidos maaseudun – ja Savon – kylämaisemiin on pysynyt tiiviinä: hän viettää kesiään vanhassa torppamiljöössä Pohjois-Rautalammilla, jossa hän yrittää parhaansa mukaan ylläpitää mökkinsä pihapiirin niittybiotooppeja. Putikossa Linkola muistelee käyneensä kerran lapsena. Hän odottaakin innolla mahdollisuutta tutustua kylään uusin silmin, uusista näkökulmista.

Rainer Mahlamäki, arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki

Rainer on Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n perustajaosakas. Hän on toiminut Oulun yliopiston arkkitehtuurin professorina, Rakennustaiteen museon hallituksen puheenjohtajana, Suomen arkkitehtiliiton SAFA:n puheenjohtajana, useiden kansainvälisten arkkitehtikilpailujen tuomaristoissa ja saanut kymmeniä palkintoja arkkitehtikilpailuissa Suomessa ja ulkomailla. Rainer syventyy suunnittelutöissään rakennusten käyttäjiin ja käyttötarkoituksiin sekä niiden ympäristöihin historiallisina prosesseina, jolloin hän myös arvioi rakennusten merkityksiä ja vaikutuksia ympäristöissään.

Kaisa Makkonen, laulaja, säveltäjä, sanoittaja, Savonlinna

 Kaisa on savonlinnalainen sopraano, joka on opiskellut sekä klassista että pop- ja jazzlaulua Suomessa ja oopperalaulua Wienissä (MUK). Hän on myös opiskellut johtavien laulajien ja orkesterinjohtajien johdolla ja esiintynyt nuoresta lähtien erilaisille yleisöille erilaisissa tilaisuuksissa, ml Savonlinnan oopperajuhlien kuorossa, Savonlinnan, Turun ja Wienin kaupunginorkesterien sekä bigband-solistina. Hän on laulanut rooleja oopperoissa ulkomailla. Hän esiintyy monenlaisissa yksityisissä ja julkisissa tilaisuuksissa ja laulaa oopperan ja klassisen musiikin lisäksi myös viihdemusiikkia; erityisesti jazz- ja soul-musiikki ovat lähellä hänen sydäntään.

Uskali Mäki, VTT, emeritusprofessori, Helsingin yliopisto, Hämeenlinna, Putikko

Puoliputikkolainen kylänmies, maailmaa nähnyt akateeminen moniottelija. Valtiotieteen tohtori, Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian emeritusprofessori, tieteenfilosofi, yleisyhteiskuntatieteilijä, joskus taannoin kansantaloustieteen lehtori, pari kautta akatemiaprofessorina. Tiedeakatemian jäsen. Tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, tieteen sisäistä dynamiikkaa ja tieteen yhteiskunnallisia rooleja – erityisesti talouden ja taloustieteen roolia yhteiskunnassa. Perustanut ja johtanut kaksi alansa johtavaa tutkimuskeskusta, Rotterdamissa ja Helsingissä. Toiminut alansa kansainvälisen järjestön puheenjohtajana ja tiedelehden toimittajana. Tutkimuksen ja tutkimusrahoituksen arviointitehtäviä EUssa ja useissa kansallisissa järjestelmissä. Asunut ja työskennellyt Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Alankomaissa (11 vuotta), Ranskassa ja Kiinassa, kylissä ja kaupungeissa. Esitelmöinyt 35 maassa, 156 paikkakunnalla. Putikon kyläyhdistyksen vpj, Savonlinnan kylät ryn hallituksen jäsen. Maailmanparantajan vikaa. Cooper 3800.

Kaj Nyman, arkkitehti, FT, yhdyskuntasuunnittelun emeritusprofessori, Oulun yliopisto

 Kaj on arkkitehti, filosofian tohtori ja yhdyskuntasuunnittelun emeritusprofessori (Oulun yliopisto). Hän on kirjoittanut kuusi kirjaa arkkitehtuurista ja yhdyskuntasuunnittelusta, viimeisenä äsken ilmestynyt Arkkitehtuuri, käyttäjän taide (ntamo 2023). Syntynyt Porvoon maalaiskunnassa, käynyt koulua Vaasassa. Asuu kirjailija Anneli Pääkkösen kanssa maaseudulla Savonlinnan Ahvensalmella sata vuotta vanhassa talossa järven rannalla. On sitä mieltä että arkkitehdit, tyytyessään tekemään piirustukset mille vain jota joku haluaa rakentaa, hukkaavat suurenmoiset mahdollisuutensa tehdä hyvää kanssaihmisilleen.

Päivi Oinas, KTT, dosentti, yliopistonlehtori, maantiede, Turun yliopisto, Hämeenlinna, Putikko

Päivi on Helsingin kauppakorkeakoulussa väitellyt talousmaantieteilijä. Hän on toiminut tutkijana Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Hollannissa, Saksassa, ma talousmaantieteen professorina ja tutkimusjohtajana Turun kauppakorkeakoulussa sekä tutkimusjohtajana ja yliopistonlehtorina Turun yliopiston maantieteessä. Hän on tutkinut aluekehityksen kysymyksiä sekä yritys- ja innovaatiotoiminnan alueellisia ehtoja; johtanut tutkimusprojekteja, toiminut alansa kansainvälisen komission johtoryhmässä, kansainvälisen Regional Studies tiedelehden toimittajana sekä erilaisissa tiedeyhteisön arviointitehtävissä.

Jyrki Paaskoski, dosentti, filosofian tohtori ja tietokirjailija, Punkaharju

Jyrkillä on laaja kokemus Suomen historian ja kulttuurin asiantuntijatehtävissä, puhujana ja opettajana, sisällöntuottajana, tutkijana ja kirjoittajana. Hänen erikoisalojaan ovat Suomen ja Venäjän sekä Itä-Suomen historia, kulttuuri, talous ja politiikka, yritys- ja järjestöhistoria sekä elämäkerrat. Hän väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1997 tutkimuksellaan Vanhan Suomen lahjoitusmaat 1710–1826, ja on sen jälkeen julkaissut lukuisia laajoja monografioita ja artikkeleita, yritys- ja järjestöhistorioita, laatinut näyttely- ja dokumenttielokuvakäsikirjoituksia ja erilaisia selvityksiä sekä puhunut, luennoinut ja opettanut.

Manu Rantanen, tutkija, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto, Mikkeli

 Manu toimii Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelissä tutkijana ja pitkän linjan aluekehittäjänä. Hän valmistelee myös väitöskirjaa liittyen vapaa-ajanasukkaiden toimintaan aluekehittäjinä. Monipaikkaisuus on viime aikoina noussut paljonkin esiin mediassa. Manu uskoo, että vapaa-ajanasukasvaltaisissa kunnissa monipaikkaisiin asukkaisiin kannattaa kiinnittää huomiota muutenkin kuin pelkkinä kuluttajina. Usein heillä on vahvoja tunnesiteitä paikkakunnalle, mikä voi motivoida heitä toimimaan paikkakunnan hyväksi tavalla tai toisella.

Emilia Rönkkö, dosentti, arkkitehti, Arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto

 Emilia on työskennellyt Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa useissa maaseudun maankäytön suunnittelun erityiskysymyksiin liittyvissä tutkimushankkeissa, kuten kansainvälisessä maaseutukylien kehittämishankkeessa ”Heritage at Risk in Rural Europe - Euroopan maaseutujen uhattu perintö” (2005-2008) sekä ”Suomalaiset maaseututaajamat 2010-luvulla” (2013-2015). Tällä hetkellä hän työskentelee tutkimusryhmän johtajana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa RECIPE-projektissa (Vastustuskykyinen kaupunki: Kaupunkisuunnittelu pandemioiden ennaltaehkäisyn välineenä), joka fokusoituu terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen rakennetussa ympäristössä. Vapaa-aikanaan hän harrastaa perinnerakentamista kunnostaen pienessä savolaiskylässä sijaitsevaa 1870-luvulla rakennettua maatilan päärakennusta.

Maarit Sireni, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu

 Maarit on yhteiskuntatieteiden tohtori ja maaseutumaantieteen dosentti. Hän työskentelee yhteiskuntatieteellisen aluetutkimuksen yliopistotutkijana Karjalan tutkimuslaitoksessa Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Hänen tutkimusalojaan ovat feministinen maantiede, kulttuurinen maaseutumaantiede ja kodin kriittinen maantiede. Maaritin parhaillaan käynnissä olevissa tutkimusprojekteissa tarkastellaan turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksia maaseudun arkisissa yksityisissä ja julkisissa tiloissa (”Huolen ja huolenpidon maaseutu”) sekä analysoidaan tunteita ja tunnekokemuksia, joita itäsuomalaiset syrjäkylät asukkaissaan herättävät (”Kylätutkimusta 50 vuotta – Uusmaterialistisia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä”).

Heli Järvinen 

Improrap: Hene ja Stola, freestyle-räppääjiä, Savonlinna

Hene ja Stola ovat kaksi Savonlinnalaislähtöistä räppäriä. Jätkien musiikin keskiössä on hyvinvointiin ja yhteiskuntaan liittyviä teemoja. 

Musiikissa pidetään aina rennon leppoisa ”Savomeininki”. Molemmat ovat myös intohimoisia ns. Freestyle-räpin harjoittajia, joten live-esityksissä yleisö pääsee mukaan vaikuttamaan aiheisiin. 

Ritva-Liisa Virtanen, taidegraafikko, taidemaalari, Savonranta

Ritva-Liisan taidetta on esitelty laajasti museo- ja gallerianäyttelyissä kotimaassa ja ulkomailla. Hänelle on myönnetty useita taidepalkintoja, hänen töitään on mm. valtion, kuntien ja säätiöiden kokoelmissa ja hänen taiteellista työskentelyään ovat tukeneet keskeiset taiteen rahoittajat Suomessa. Mehiläiset ovat vahvasti esillä Ritva-Liisan teoksissa. Hän sanookin: ”Kaiken, minkä olen oppinut, olen oppinut mehiläisiltä.” 

Hanna Kosonen 

Hanna on Keskustan kolmannen kauden kansanedustaja, Savonlinnan Kosolan kylällä kasvanut koko Suomen puolustaja. Ennen politiikon uraa Kosonen työskenteli mm. urheilijana, kulttuurintuottajana, luovan alan asiantuntijatehtävissä sekä urheilusponsoroinnin parissa. Tiede- ja kulttuuriministerinä 2019-2020 toiminut Hanna asuu maaseudulla Pihlajaveden rannalla kahden lapsen kanssa ja ajaa kiihkeästi jokaisen suomalaisen mahdollisuutta asua, yrittää ja elää hyvää elämää eri puolilla Suomea.

Matti Kaijansinkko

Olen arkkitehti ja suorittanut tutkintoni Teknillisessä korkeakoulussa ja University of Washingtonissa (Seattle, WA). Viimeiset 22 vuotta olen vetänyt Helsingissä isoja kaupunkisuunnitteluhankkeita. Alusta saakka työpöydällä on ollut Jätkäsaari, vuodesta 2006 Hernesaari ja viimeiset neljä vuotta myös Kalasataman alue.
Erityinen mielenkiinto on ollut tuottaa fyysistä ympäristöä, joka tukee ihmisten viihtymistä ja yhteisöllisyyttä. Tavoitteena on ollut asuinalue, johan halutaan juurtua, ei ainoastaan läpikulkupaikka. Työni mittakaava on hyvin urbaani ja tehokas, mutta samat lainalaisuudet pätevät kylämiljöössäkin.
Putikko on omassa historiassani hyvin tärkeä paikka. Olin vuoden 1987 Euroopan arkkitehtiopiskelijapäivien (EASA) pääorganisaattori. Olin valitsemassa Putikkoa kaksiviikkoisen tapahtuman toisen puolikkaan sijaintipaikaksi. Osallistujia oli yli 500 ja talkoolaisia n.80. Pidän yhä tätä projektia yhtenä urani kohokohdista. 

Katri Nousiainen, rakennustutkija, Riihisaari, Savonlinna  

Katri on toiminut rakennustutkijana Riihisaari – Savonlinnan museossa helmikuusta 2021. Hän on opiskellut restaurointia Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ja museologiaa sekä kulttuuriympäristön tutkimusta (FM) Jyväskylän yliopistossa. Riihisaari – Savonlinnan museo on ollut vuodesta 2020 Etelä-Savon alueellinen vastuumuseo, jolle kuuluu museolain (314/2019) mukainen kulttuuriympäristötehtävä sekä alueellisen museotyön tehtävä. Rakennustutkijan työssä suuri osa ajasta kuluu lausuntotyöskentelyyn. Erilaisiin kaavahankkeisiin, rakennuslupa-, purkamislupa- yms. asioihin otetaan kantaa kulttuuriympäristön kannalta. Toimenkuvaan kuuluu myös Museoviraston entistämisavustusten käytön valvonta ja osin myös ELY-keskuksen rakennusperinnön hoitoavustusten käytön valvonta. Museo myös ylläpitää ja täydentää Etelä-Savon maakuntaliiton ja Etelä-Savon ELY-keskuksen lisäksi Etelä-Savon kulttuuriperintötietokantaa. 

Mikko Ripatti, sivistystoimenjohtaja, Savonlinna 

Mikko on väitellyt (2002), toiminut luokanopettajana, koulunjohtajana, rehtorina, johtavana rehtorina ja sivistystoimenjohtajana. Suomen ensimmäisen Apple-koulun ja johtavan digiopetukseen erikoistuneen Savonlinnan normaalikoulun ja sittemmin Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulujen entinen johtava rehtori. Luottamustehtäviä mm. Suomen harjoittelukoulujen yhteistyöverkoston eNorssi pj, Suomen harjoittelukoulujen rehtoreiden pj, useita työryhmien ja työvaliokuntien jäsenyyksiä Opetus- ja kulttuuriministeriössä, Opetushallituksessa, Sivistassa, OAJ:ssä.

Mervi Lintunen 

Loisku Lumpehinen, kirjastoauto, Savonlinna

Loisku Lumpehinen on Savonlinnan kaupunginkirjaston upouusi kirjastoauto, kumppaninaan Niko Taskinen. Ikää sillä on vasta puoli vuotta, mutta kilometrejä on kertynyt jo mukavasti. Loisku vie kirjastopalveluja koko nykyisen Savonlinnan kunnan alueelle, joten se on tuttu näky Kerimäen, Punkaharjun ja Oravin kylillä. Pysäkkejä sillä on yli 120. Toisilla pysähdytään joka toinen viikko, toisilla kerran kuussa. Liikkuvan kirjaston lisäksi Loisku on Savonlinnan oma tapahtuma- ja kulttuuriauto. Varustelusta löytyy muun muassa oma äänentoisto ulkotapahtumiin, auton sivusta aukeava markiisikatos ja huippuäänentoistolla varustettu elokuvalaitteisto, joka onkin ensimmäistä kertaa käytössä Putikon KyläTuumaamossa. Loisku Lumpehinen on rakennettu Suomessa Kiitokori Oy:n tehtaassa Kausalassa. Auton upean ulkoasun on suunnitellut taiteilija Heidi Tamminen.

Juha-Pekka Luukkainen, projektipäällikko, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, XAMK, Savonlinna 

Juha-Pekka työskentelee tällä hetkellä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Xamkissa Savonlinnassa Kuitulaboratoriossa. Xamkissa on hyvin laajaa ja monipuolista kehitystyötä ja tutkimusta materiaaleihin liittyen, sellu- ja paperikuidusta rakenneosiin asti. Juha-Pekan työtehtäviin kuuluvat loppusyksystä valmistuvan puu- ja hybridirakentamisen laboratorion toimintaa valmistelevat tehtävät ja kehityshankkeiden valmistelu ja niissä toimiminen. Juuri ovat käynnistymässä puurakennusten välipohjien kehityshanke ja rakentamisen tuotteiden ympäristöselosteisiin keskittyvä hanke. Juha-Pekan ydinosaaminen keskittyy puuhun materiaalina ja puusta mekaanisesti jalostettuihin tuotteisiin.  Hän nauttii tiimityöskentelystä ja haasteiden ratkaisemisesta - erityisesti sellaisten, jotka sisältävät paljon avoimia kysymyksiä. Hänen missionsa on parantaa rakentamisen kestävyyttä ottamalla käyttöön materiaalitehokkaampia tuoteratkaisuja ja tuotantoprosesseja.